Anna Retulainen
Kohtaamisia

07.02. - 08.03.2020

Kohtaamisia Anna Retulaisen kanssa

Anna Retulaisen uusin näyttely on nimeltään Kohtaamisia. Uusi teossarja koostuu kymmenestä samankokoisesta (160x200) maalauksesta, jotka näyttävät aluksi enemmän tai vähemmän abstrakteilta, mutta paljastuvat lähemmässä tarkastelussa esittäviksi maalauksiksi, joissa on kuvattu erilaisia tiloja. Taiteilijan työtavan tuntien tilallisia kohtaamisia on tapahtunut hänen ja mallien välillä. Maalausten ulkonäkö vaihtelee, sillä välillä niiden pinta kuin monokromaattisen harson peitossa ja välillä näky on seljennyt, jolloin tilan mieli ja sisältö tuntuu paljastuvan.

Retulaisen teoksen tunnistaa, vaikka ne voivatkin erota toisistaan melkoisesti. Välillä väriä on paljon, jopa sedimenttimäisenä massana. Toisinaan taiteilija on taas hionut ja raapinut väripigmentit melkein pois ja maalauspohja on näkyvillä. Retulaisen maalaus voi olla melkein monokromaattinen tai kuin prismaa heijasteleva sateenkaari. Värit ja muodot luovat kerta toisensa jälkeen keskenään merkityksellisen tapaamisen, joka voi olla kuin pienimuotoinen kamarinäytelmä tai spektaakkelinomainen musikaali.

Kohtaamisia myös on nimi, joka luonnehtii taiteilijan työskentelytapaa kokonaisuutena. Retulainen tapaa asioita, esineitä, paikkoja ja tiloja. Kohtaamisen jälkeen hän tutkii niitä huolellisesti, minkä jälkeen hän maalaa omat kokemuksensa ja muistonsa. Maalauksen ”aihe” ja taiteilijan tulkinta siitä ovat rinnakkaisia partituurille ja musiikkiesitykselle. Partituuria voi lukea erilaisilla tavoilla eikä se soi kuin niille, jotka asian hahmottavat. Musiikkiesitys voi taas vaihdella maan ja taivaan välillä, mutta se on aina kokemuksellinen myös niille, jotka eivät osaa lukea nuotteja.

Taideteoksen ja taiteen yleisön välisessä kohtaamisessa tapahtuu paljon sellaista, minkä avulla katsoja oppii itsestään ja hahmotuskyvystään erilaisia asioita. Koen tunnistavani Retulaisen maalauksista kirjoja. Ne ehkä kiinnostavat sekä häntä että minua. Mitä muuta? Eräässä maalauksessa lattialla näyttäisi olevan ihminen? Voisiko kyseessä olla taiteilija itse? Uudet maalaukset sisältävät esittäviä muotoja melkoisen paljon, mutta ne vaativat aikaa, sillä taiteilijan teokset eivät ole nopeasti tyhjentyviä, vaan niistä pikemminkin nousee esiin merkityksiä kuin pienestä, mutta pohjattomalta tuntuvasta lammesta, josta pulppuaa esiin lisää ja lisää.

Viime aikojen Anna Retulaisen ammatilliset kohtaamiset ovat olleet merkittäviä ja erässä mielessä myös yllättäviä, sillä hänen työskentelynsä on laajentunut muun muassa muotokuvamaalaukseen ja hän on ollut osallisena elokuvaprojektissa. Taiteilijan teoksia on hankittu Presidentinlinnaan ainoina nykytaideteoksina. Retulainen on maalannut Suomen pankin johtajan Erkki Liikasen muotokuvan ja opettanut Helene-elokuvan pääosan esittäjää Laura Birniä maalaamaan, minkä lisäksi Retulainen tutki ja uppoutui perusteellisesti Schjerfbeckin taiteeseen projektin yhteydessä. Onkin helppo huomata, että taiteilijana hän laajentaa ilmaisuaan uusille alueille ja kohtaa säännöllisesti omat mukavuusrajansa.

Kohtaamisia näyttää, miten Anna Retulainen luo tableau vivanteja maalauksen muodossa. Niihin katsoessaan voi matkustaa menneeseen, olevaan tai tulevaan. Olla tässä tai muualla. Taiteilijan maalaus on tapahtumapaikka, jossa väri, valo ja muodot avautuvat majesteettisesti kuin maailmaa luotaessa. Hän vie katsojansa näkemisen metafysiikkaan, tilaan, jossa katsomisen, kokemisen, tietämisen ja tuntemisen kokemukset eivät ole eriytyneet toisistaan. Hän tuo meidät pois oseaanisesta hetkestä ja tilasta kohti näkemisen alkeita ja ymmärryksen ensimmäisiä portaita. Kohtaamisissa näen kuin ensimmäistä kertaa, koska katson Anna Retulaisen luomaa näkymää.

FT Juha-Heikki Tihinen

Anna Retulainen (s. 1969) asuu ja työskentelee Helsingissä ja Berliinissä. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin 1990-luvun puolivälistä lähtien eri puolilla Eurooppaa. Retulainen on ollut ehdolla Carnegie Art Award -palkinnon saajaksi kahdesti, vuosina 1999 ja 2014. Hänen teoksiaan löytyy mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Saastamoisen säätiön, Sara Hildénin taidemuseon, Serlachiuksen taidesäätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmista, sekä lukuisista yritys- ja yksityiskokoelmista. Vuonna 2018 Suomen kulttuurirahasto myönsi Retulaiselle vuosittaisen 15 000 euron palkintonsa ja samana vuonna taiteilijan Metsä-maalauksista tuli ensimmäiset Presidentinlinnaan pysyvästi sijoitetut nykytaideteokset. Kohtaamisia on taiteilijan viides yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa.