Pekka Jylhä
We Have Inherited Hope – the Gift of Forgetting
-
Näyttelyssään We Have Inherited Hope – the Gift of Forgetting kuvanveistäjä Pekka Jylhä pureutuu viimeaikaisiin vaikeisiin aiheisiin – katastrofeihin jotka ovat koskettaneet meitä kaikkia. Näyttelyn työstäminen alkoi Charlie Hebdon toimitukseen kohdistuneesta iskusta: iskun jälkeen julkaistut kuvittajien piirustukset toimivat innoittajina Jylhän teokselle Kynän suru. Veistos on kannanotto vapaan ajattelun – vapaan kuvan ja sanan – puolesta. Valkoisten sulkien peittämä mustekynä jättää gallerian lattiaan punaisen jäljen.
Näyttelyn teokset ovat taiteilijan omien sanojen mukaan syntyneet "onnettomuus kerrallaan". Keskiöön nousee pakolaiskriisi ja Turkin rannikolla hukkuneen Aylan-pojan kohtaloa muistava teos. Veistosta työstäessään Jylhän mielessä oli lausahdus ”jotta emme unohtaisi”. Sen rinnalla näyttelyssä ajelehtii hanhensulista tehty kumivene – kulkuväline, joka osalle pakolaisista merkitsee tietä tulevaisuuteen ja osalle viimeistä matkaa. Taiteilija asettaa katsojan pohtimaan omaa suhdettaan näihin kivuliaisiin aiheisiin.
Jylhälle tunnusomaista on aiheiden käsittely runollisella tavalla. Teokset saattavat puhutella katsojaa hyvin suorasti, mutta jättävät kuitenkin tilaa pohdinnalle. Materiaalivalinnat ovat merkittävässä roolissa: ne ohjailevat mielikuviamme, rakentavat näyttelyyn jännitteitä ja luovat siihen harmonian. Jylhä pohtii työskennellessään pitkään, mikä materiaali parhaiten välittää teoksen ajatuksen. Pitkän työprosessin aikana materiaalivalinta syntyy usein orgaanisesti ja kivuttomasti.
Näyttelyn nimi on peräisin Wisława Szymborskan (1923–2012, Puola) runosta, lausahduksesta ”Olemme perineet toivon – unohtamisen lahjan”.
”Ihminen on varustettu hienolla ominaisuudella: unohtamisen lahjalla. Erityisesti tällaisina vaikeina aikoina sille on paljon käyttöä. Kyky unohtaa hirveätkin asiat ja lähteä kohti valoa. Tämä taito on ihmisen dramaattisen historian aikana jalostanut meistä selviytymisen mestareita”, pohtii Jylhä.
Mutta vaatiiko eteenpäin katsominen aina unohtamisen? Onko taiteen tehtävä itse asiassa muistuttaa meitä ja samalla kirjata tapahtumia visuaaliseen muistiimme?
”Jokaisella taiteilijalla on omat kiinnostuksensa. Minua on aina kiinnostanut ajankohtaiset tapahtumat ja luen hyvin paljon ympärillämme tapahtuvista asioista. On myös mielenkiintoista yrittää löytää visuaaliset muodot ja tilalliset ratkaisut näille asioille. Se on varmaan minun tapani yrittää jäsentää tätä hyvin sekavaa maailmaa, jossa me nyt tälläkin hetkellä elämme.”
Taiteilijaprofessori Pekka Jylhä (s. 1955 Toholampi) on yksi suomalaisen nykykuvanveiston pioneereista. Jylhä on aktiivisesti osallistunut näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla 80-luvun puolivälistä lähtien. Hänet tunnetaan myös suurikokoisista julkisista veistoksistaan, joihin lukeutuvat esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Helsingissä. Vuonna 2007 Jylhä palkittiin Pro Finlandia –mitalilla.