Ville Andersson
As Always, I Withdraw Into the Music

10.04. - 03.05.2015

Helsinki Contemporarylla on ilo avata Ville Anderssonin, Vuoden nuoren taiteilijan, toinen yksityisnäyttely gallerialla.

Näyttely koostuu valokuvista, piirustuksista sekä maalauksista. Useissa näyttelyn teoksissa kuvataan tiloja: Ne ovat sekä olemassa olevia, lavastettuja ja fiktiivisiä. Andersson on rakentanut ja kuvannut miniatyyritiloja, joihin hän on sijoittanut piirustuksiaan lavasteiksi. Myös gallerian tila, johon näyttely on ripustettu, esiintyy osassa teoksia. Piirustukset ja maalaukset ovat saaneet uusia abstrahoituja piirteitä.
 

Andersson on kulttuurin suurkuluttaja ja etsii kiintopisteitä taiteen eri lajeista kuten musiikista tai teatterista. Taiteilijan lähtökohtana As Always, I Withdraw into the Music -sarjalle on ollut hänen kirjoittamansa samanniminen kaunokirjallinen teos. Se on jätetty näyttelystä pois, yhtä lausetta lukuun ottamatta. Läpinäkyvälle muovikalvolle on aseteltu tarrakirjaimin lainaus Hamletista: The rest is silence. Taiteilija on jatkanut tästä sanoilla Full of sound.

Tärkeässä roolissa teoksissa on valkoinen väri – väri, joka on sekä kaikki värit että ei-mikään-väri. Se saadaan aikaan sekoittamalla yhteen koko näkyvän valon spektri tai valkaisemalla ja poistamalla kaikki pigmentit. Valkoinen väri on liitetty monenlaisiin asioihin eri kulttuurisissa ja historiallisissa konteksteissa, kuten viattomuuteen, kummituksiin, pyhyyteen ja suruun.

Taiteilijaa on puhutellut valkoisen epävärillisyys ja sen mieltäminen tyhjyyden ja hiljaisuuden vertauskuvaksi. Piirustuksen lähtökohtana on aina tyhjä paperi ja sen potentiaali täyttyä. Tyhjyys on tila, missä mielikuvituksemme voi virrata vapaasti. Aivan kuten teeseremoniassa, pelkkä kukka keskellä tyhjää huonetta voi lennättää isännän ja vieraat mielikuvissaan kukkivien puiden huomaan.
 

Ympäröivä taustahäly saa hiljaisuudessa vaieta hetkeksi ja valpastuttaa aistihavaintomme. Ei ole olemassa "puhdasta" hiljaisuutta, mutta sen keskellä voimme havainnoida rauhassa asioita ympärillämme ja itsessämme. Hiljaisuus tai tyhjyys ei merkitse merkityksettömyyttä tai että jotain ei olisi olemassa. Tyhjyys on päinvastoin hyvin ekspressiivistä. Perinteisessä kiinalaisessa ja japanilaisessa maalaustaiteessa "tyhjä" osuus voi täyttää kaksi kolmasosaa kankaasta; se on tärkeä osa ilmaisua.
 

Taiteilija on tavoitellut kokonaisvaltaista ja kokemuksellista elämystä korostaen herkkyyttä, tunnetta ja aistihavaintoa. Tarkan, kurinalaisen ja täsmällisen ilmaisun avulla Andersson pyrkii teoksissaan tavoittamaan katsojaa kunnioittavan, avaran ja monivivahteisen lopputuloksen.