Camilla Vuorenmaa
I promised to come back for her birthday

14.10. - 13.11.2022

Arjen fantasiat ja nuoruusvuosien toimintaelokuvien sankarien merkitys ovat toimineet lähtökohtana Camilla Vuorenmaan (s. 1979, Tampere) omakohtaiselle I promised to come back for her birthday -yksityisnäyttelylle. Uusien teosten taustalla vaikuttaa äidiksi tuleminen ja siihen liittyvät ristiriitaiset tunteet. Teini-iän päiväkirjamerkintöjen lukeminen on nostanut pintaan muistoja. Näyttelyssä tarinat ja aika kerrostuvat, omat lapsuuden pelot ja ilot heijastuvat nykyhetkeen. ”Maalaaminen, kuten elämä, voi olla pelottavaakin, mutta sitä kohti haluaa mennä.” Lopultakin kyse on uskalluksesta päästä irti, antaa käden liikkeen viedä, aavistaa.

Vuorenmaan viime syksynä maalaamat tutkielmat Carrie Fisherin esittämästä Star Wars -päähenkilöstä Leiasta sekä samaan aikaan syntynyt ensimmäinen abstraktio käynnistivät taiteellisen prosessin kohti gallerialla nyt nähtävää näyttelyä. ”Lapsuuden elokuvien androgyyni sankari Ripley sekä prinsessa Leia tulivat osaksi uutta teossarjaani, kun mietin mistä sain voimaa nuoruudessani.” Esikuvien uudelleentulkintaan on liittynyt myös roolihahmojen heikkouksien ja vajaavaisuuksien näkeminen. Näyttelyn nimi on viittaus Aliens – paluu -elokuvan (1986) vuorosanoihin ja kohtaukseen, jossa päähenkilö Ripley (esit. Sigourney Weaver) herätetään hyperunesta avaruudessa ja hän saa kuulla tyttärensä sillä välin kuolleen vanhuuteen.

I promised to come back for her birthday -näyttelyn erityisyys ovat abstraktit aiheet taiteilijalle tutulla, reliefimäisellä puupohjalla. Vuorenmaa on keskittynyt kuvaamaan suoraa tunnetta ja liikettä värein ja viivoin. ”Ei-esittävissä teoksissa saattaa olla jotain esittävää mukana, mutta alitajunnasta kummuten eikä harkittuna tekona.” Maalauksissa on nähtävissä vaikutteita gobeliinitaiteesta suomalaiseen modernismiin, sekä hahmotelmia unien maisemista. Teosten sävymaailma on heleä ja taianomainen, samalla tumma ja loistava. Viivakaiverrukset ja rosot näkyvät maalauksien läpi ja siitä syntyy teoksien tyylillisesti raaka dynamiikka. Puumateriaalissa taiteilijaa kiehtoo sen oma tahto sekä itse prosessin vastavuoroisuus ja fyysisyys. Kolmiulotteinen muoto ja siloittelemattomuus ohjaavat katsetta maalauksen pinnalta myös syvyyssuuntaan.

Tässä näyttelyssä Vuorenmaa on astunut itselleen uudelle maaperälle kaksiosaisella audiovisuaalisilla teoksella. Taiteilijan henkilökohtaisten päiväkirjojen lauseita kuullaan ensimmäisessä osassa nimeltä Hyvää loppuyötä ja My name is Ellen -nimisessä toisessa osassa ulkomuistista lausuttuja Alien-elokuvien repliikkejä.

Linkki audiovisuaaliseen teokseen Hyvää loppuyötä/My name is Ellen

Camilla Vuorenmaan (s. 1979, Tampere) teoksia on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä muun muassa Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa, Kunsthal Charlottenborgissa, Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Galleri Thomassenissa. Vuorenmaa on vuoden 2017 Ars Fennica -ehdokas. Hän voittanut William Thuring -nimikkopalkinnon (2018), Suomen taideakatemian palkinnon (2015) ja Charlottenborgin kevätnäyttelyn soolopalkinnon (2014). Hänen teoksiaan lukeutuu muun muassa Espoon modernin taiteen museon EMMAn, Göteborgin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Niemistön ja Saastamoisen säätiön kokoelmiin. Kiitokset Taiteen edistämiskeskukselle (Taike) taiteilijan työskentelyn tukemisesta.