Henry Wuorila-Stenberg
Minä olen Sinun Rakkautesi Ruusutarha
-
”Näistä päistä on tullut eräänlainen koti minulle. Minun on hyvä palata niihin yhä uudestaan, sillä tunnen oloni niiden parissa turvalliseksi ja läheiseksi. Vaikka ne tietysti ovat erinomaisen tuttu teema, ne ovat samalla ainakin joltain osin jonkin itseltäni kätketyn sisäisyyden ilmentymiä. Minusta tuntuu välillä, että ne ovat kaikuja jostain minulle olennaisesta, jopa välttämättömästä, mutta samalla niissä on läsnä vahva mysteeri.”
Henry Wuorila-Stenbergin näyttely jatkaa teossarjaa, jossa esiintyy ihmispäitä erilaisissa asennoissa ja eri tavoin. Sarja sai alkunsa taiteilijan edellisessä näyttelyssä Helsinki Contemporaryssa ja viimeisimpänä sitä on nähty Amos Andersonin taidemuseon näyttelyssä Pyhän Teresan hurmio syksyllä 2015.
Motiivin toistaminen on taiteilijalle tietyn asian työstämistä. Hän ei itse osaa sanoa, mikä saa hänet toistamaan päitä maalauksissaan tai mikä tämä työstettävä asia on, mutta se juuri saa hänet jatkamaan.
”Oikeastaan maalaukseni ovat jonkin sellaisen toistamista, joka on tehty aikaisemmin jossain toisessa muodossa. Ne ovat lähtöisin, omien tunnemyrskyjeni ja alitajuntani lisäksi jostain maalarien yhteisestä serveristä ja ne ovat suhteessa maalauksen perimään.”
Wuorila-Stenberg on maalannut paperin lisäksi myös kankaalle – ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Taiteilija itsekin yllättyi, sillä luuli ettei palaa enää kankaaseen: hän koki jämähtäneensä työskentelytapaan, jonka seurauksena maalaaminen oli muuttumassa ilottomaksi. Nyt nähtävissä uusissa öljyvärimaalauksissa on läsnä taiteilijalle ennennäkemätön ilmavuus, keveys sekä uusi värimaailma. Myös hänen asenteensa maalaamista kohtaan on muuttunut.
”Aikaisemmin hinkkasin yhtä öljyvärimaalausta keskimäärin kaksi vuotta. Nyt minulle on tärkeää, etten väännä väkisin mitään. Joko maalaukset syntyvät sujuvasti tai sitten ne saavat jäädä tekemättä. Tahtoa ei saa olla tekemisessä yhtään mukana, mutta se ei tarkoita, ettei niissä olisi mukana taistelua, sillä ilman tuhon ja luovuuden voimien jännitettä ei synny mitään kiinnostavaa.”
Henry Wuorila-Stenberg (s. 1949) on suomalaisen nykymaalauksen keskeinen tekijä. Hän on opiskellut taidetta Helsingissä, Roomassa ja Länsi-Berliinissä 1960–70-luvun taitteessa. Häneltä on nähty yksityisnäyttelyitä yli neljän vuosikymmenen ajan Suomessa ja Ruotsissa, ja hän on osallistunut ryhmänäyttelyihin niin Euroopassa, Aasiassa kuin Etelä-Amerikassakin. Hänen teoksiaan on tärkeimmissä suomalaisissa julkisissa kokoelmissa sekä useissa yritys- ja yksityiskokoelmissa. Hänelle myönnettiin Suomi-palkinto vuonna 1996 sekä Pro Finlandia -mitali vuonna 2004.