Emma Ainala
Soft Hardcore

02. - 25.11.2018

Helsinki Contemporaryssa marraskuussa nähtävän Emma Ainalan Soft Hardcore -soolonäyttelyn maalausten ja keramiikkaveistosten lähtökohtina ovat olleet hänen havaintonsa ympäröivästä maailmasta, sen ympärillä käytävästä keskustelusta ja toisaalta henkilökohtaisesta kipuilusta. Naiseus, seksuaalisuus, ihmissuhteet ja valta-asetelmat, sosiaaliset roolit, merkitystyhjiö, eskapismi, konsumerismi, individualismin vaikutukset, rakkauden kaipuu, pelko – nämä ovat muutamia juonteita Ainalan aiheiden runsaudessa.   

Teoskokonaisuuden kehyksen muodostaa sosiaalisen median maailma, josta on tullut olennainen osa kommunikaatiotamme. Ainala asettaa somekommunikaation samalle viivalle reaalimaailman vuorovaikutuksen kanssa. Haemme sen kautta yhteyttä toisiimme ja käytämme sitä itseilmaisuun: valikoimalla, mitä itsestämme asetamme julki, rakennamme tarinaa, josta jätämme myös monia asioita kertomatta. Visuaalinen viestintä kiehtoo Ainalaa, esimerkkinä ”statement”-vaatteet tai -hiustyylit jotka voivat viestiä ryhmään kuulumista tai ilmentää tunnetilaa tai asennetta. Tämä kaikki on eräänlaista fantasiaa ja leikkiä, mutta samalla kommunikaation taso, jonka taiteilija näkee ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

Uusien maalausten keskiössä ovat naiset, usein uhmakkaasti ja itsevarmasti poseeraavina. Naiseksi kasvaminen on tuttu aihe Ainalan teoksissa, nyt hän keskittyy naisten välisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen, naiseuteen ja seksuaalisuuteen liitettyihin myytteihin, rajoitteisiin, ideaaleihin ja tabuihin, ”slut-shaming” -ilmiöön ja miehiseen katseeseen. Innoituksen lähteenä ovat olleet naisten ottamat selfiekuvat ja niiden ympärille syntynyt yhteisöllisyys, jossa naiset kommentoivat toistensa kuvia ja kannustavat toisiaan. Tätä selfiekulttuuria on myös kritisoitu ja se on nostattanut misogyniaa – itseään ja omaa seksuaalisuuttaan juhlistavat naiset koetaan huomionhakuisina, vaarallisina tai narsistisina.

Kameran edessä poseeraaminen voi olla myös performanssia. Klovni, performanssin tietynlainen arkkityyppi, esiintyykin kahdessa Ainalan teoksessa. Osa maalausten naisista myös piiloutuu maskin taakse – esillä ollaan roolin kautta. Esilläolo on eräänlaista taiteilijuutta; itsestä muokataan julkinen minä, mutta mihin esiintyminen päättyy – vai päättyykö lainkaan?

Ainalan maalaukset ovat visuaalista ilottelua, symbolien, hahmojen ja elementtien viidakko: taiteilija lainaa nettikuvaston lisäksi lapsuuden elokuvista ja leluista, peleistä ja taidehistoriasta. Teokset ovat kuin kaleidoskooppeja, visuaalisesti ja sisällöllisesti hyvin moniulotteisia. Ainalaa kiehtookin ajatus rönsyilevyydestä – siitä, miten asioita voi tarkastella monenlaisista eri näkökulmista sen sijaan, että noudattaisimme painetta paketoida ja litistää ne helposti ymmärrettävän muotoon. Maalaus nousee alitajunnasta, tiedostamattomasta, ja se tukee Ainalan välillä paradoksaalisia tai ristiriitaisia aiheita.

Maalausten rinnalle Ainala on usein asettanut esinekoosteita. Soft Hardcore -näyttelyssä maalausten aiheet saavat ensimmäistä kertaa jatkoa keramiikkaveistoksissa. Niiden kautta nousevat esiin konsumerismin kysymykset, joita maalauksissakin sivutaan. Pastellisävyiset tennarit, hampurilaiset ja pizzapalat alleviivaavat esineiden houkuttelevuutta ylitseampuvalla söpöydellään.

Emma Ainala (s. 1989, Helsinki) asuu ja työskentelee Savonlinnassa. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2013 ja on osallistunut aktiivisesti näyttelyihin siitä lähtien. Ainalan ensimmäinen museoyksityisnäyttely nähtiin  Mikkelin taidemuseossa jo vuonna 2017, ja vuonna 2019 tulossa on laaja yksityisnäyttely Jyväskylän taidemuseoon. Keväällä 2018 Ainala sai kutsun perinteikkääseen Spring Exhibition -näyttelyyn Kunsthal Charlotteborgiin Kööpenhaminaan. Hänen teoksiaan on edustettuna mm. Saastamoisen säätiön, Henna ja Pertti Niemistön säätiön ja Mikkelin taidemuseon kokoelmissa.

Soft Hardcore on taiteilijan kolmas esiintyminen Helsinki Contemporaryssa.